Opiskelijoiden sivuuttaminen edunvalvonnassa järjetöntä kaikkien kannalta
 |
Eetu Komsin puheenvuoro PAMin edustajiston kokouksessa 25. - 26.5.2011
Hyvä puheenjohtajisto, edustajistotoverit,
jotkut ehkä muistavat edelliseltä edustajistokaudelta, kun tässä samassa salissa puhuin siitä, miten ammattiliittojen ja erityisesti PAMin tulisi kiinnittää enemmän huomiota opiskelijoihin osa-aikaisena työvoimana.
Nyt PAM ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta teettivät tutkimuksen Helsingin yliopiston opiskelijoiden työssäkäynnistä ja sen julkaisiin mm. PAMin nettisivuilla huhtikuun lopussa. Tutkimuksesta saatiin irti todella arvokasta tietoa. Nyt tarvitaan liitolta tahtoa ottaa se tieto käyttöön.
Ensinnäkin sen perusteella voidaan sanoa, että pääkaupunkiseudulla esimerkiksi kaupan alan työntekijöistä 5 prosenttia on Helsingin yliopiston opiskelijoita. Siis pelkästään Helsingin yliopiston opiskelijat vastaavat 5 prosentista kaupan alan työvoimaa pääkaupunkiseudulla.
... ja huom: tässä ei ole kyse vain kesätyövoimasta, vaan valtaosa työskentelee ympäri vuoden. Ja tämäkin tutkimus koski vain 20 000 opiskelijaa, mutta pelkästään Uudellamaalla opiskelijoita on yli viisinkertainen määrä. Sivutoimisesti työskenteleviä opiskelijoita on siis aloillamme huomattavasti enemmän.
Kun liittoihin kuulumattomilta opiskelijoilta kysyttiin, miksi eivät kuulu ammattiliittoon, yli puolet vastasi, että eivät ole tulleet ajatelleeksi asiaa. Oppilaitoksilla on kuitenkin tehokkaat viestintäkanavat ja opiskelijakunnat tavoittavat jäsenensä tehokkaammin kuin vaikkapa PAM jäsenensä lakkotilanteissa. Opiskelijoiden sivuuttaminen jäsenhankinnassa ja edunvalvontatyössä on siis oikeastaan enemmän tai vähemmän järjetöntä.
Mutta tämä ei ole mitenkään yksinkertainen asia. Opiskelijat eivät ole kokeneet saaneensa apua ammattiliitoilta eivätkä koe ammattiliittojn ajavan heidän asiaansa.
Opiskelijat tekevät palkkatyötä vähimmäistoimeentulonsa turvaamiseksi. pamilaisilla aloilla työskentelevät kokevat työnsä epätyydyttäväksi ja raskaaksi ja haluavat sieltä valmistuttuaan pois. Eikä mikään ihme. Tän tutkimuksen tuloksissta voi myös laskea, että opiskelijat tekevät keskimäärin töitä opinnot ja palkkatyö yhteenlaskettuna 48 – 65 tuntia viikossa. Ja tämä oli siis vain mediaani. Puolet tekee enemmän. Kesäisinkään he eivät lomaile, vaan tekevät kesätöitä.
Opintotuella ei tule toimeen. TES ei huomioi opiskelua eivätkä kaikki oppilaitokset osa-aikatyötä. Työn ja opiskelun yhteensovittamisen vaatima aika otetaan levosta. Joka toisella opiskelijalla työn ja opintojen yhteensovittaminen haittasi merkittävästi henkilökohtaista elämää joskus ja viidenneksellä usein. Mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Kuinka työkykyistä työvoimaa me tällaisella työelämäpolitiikalla tuotamme?
Opiskelijoiden täytyy itse aktivoitua ja ymmärtää osallistua myös palkkatyönsä edunvalvontaan, mutta myös ammattiliittojen täytyy ymmärtää, etteivät he lähde, jossei meillä ole heille mitään tarjottavaa.
Silloin opiskelijat jäävät työmarkkinoille työvoimaksi, joka ei puolusta oikeuksiaan tai osallistu lakkoihin, koska heillä ei ole voimia tai kiinnostusta. Ja niin kauan, kun me emme saa heitä mukaan kehittämään työelämää ja puolustamaan työntekijöiden oikeuksia, he eivät ole eivätkä tule olemaan osa ratkaisua vaan osa ongelmaa.
Opiskelijoiden houkuttelemisen mukaan ay-toimintaan on lähdettävä meiltä ay-liikkeestä ja meidän myös panostettava siihen.
Eetu Komsi, puheenjohtaja, Helsingin yliopiston opiskelijat palvelualoilla - hypa ry.