Työpaikoilla alkoholismiin tulisi suhtautua samoin kuin muihinkin sairauksiin

HS 19.8.2013

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) esitti kesällä, että merkittävimmät parannukset kansanterveydelle saataisiin rajoittamalla alkoholin saatavuutta sekä nostamalla hintoja.

Ehkä niin, mutta voi myös olla, että näiden toimien seurauksena tuonti ulkomailta kasvaisi, kuten tullin työntekijät ovat jo nyt havainneet tapahtuvan, eikä kulutus välttämättä laskisi yhtään.

Mielestäni alkoholin suurkulutuksen ja alkoholismin aiheuttamiin haittoihin voitaisiin puuttua nykyistä paremmin muuttamalla alkoholista aiheutuvat poissaolot palkallisiksi sairauslomiksi. Toisin sanoen alkoholismin tulisi olla sairaus muiden joukossa.

Alkoholisteja on työelämässä joidenkin arvioiden mukaan jopa 250 000, ja alkoholin suurkuluttajia, eli ihmisiä, joilla on riski sairastua alkoholismiin, sitäkin enemmän. Mikäli alkoholismi olisi sairaus siinä missä mikä tahansa muukin, olisi siihen sairastuneella parempi mahdollisuus saada asiaankuuluvaa hoitoa.

Jo nyt alkoholismi aiheuttaa työnantajille suuria kustannuksia. Kustannukset kuitenkin pysyvät piilossa niin kauan kuin alkoholismi diagnosoidaan masennukseksi, muiksi varsinaisen sairauden oireista tai täysin keksityiksi sairauksiksi.

Työelämässä tilanne on nurinkurinen. Työntekijä saa esimieheltään kirjallisen varoituksen, jos sairausloman syynä on alkoholismi. Lisäksi työntekijä ohjataan hoitoon, mutta kertalipeämisestä tulee potkut.

On erikoista, että juuri tämän yhden ainoan sairauden ajatellaan paranevan uhkailuilla. Joillekin se ehkä tepsii, mutta jotkut saattavat ahdistua entisestään ja alkavat lääkitä itseään taas päihteillä. Työpaikan menettämisen ja muiden uhkien pelossa moni varmasti jättää myös todellisen sairautensa luonteen kertomatta.

Pienellä muutoksella kaikki voittaisivat. Tarkoitus ei olisi tehdä rokulipäivistä hyväksyttävämpiä, vaan antaa työnantajille ja työterveydenhuollolle mahdollisuus käydä työntekijän kanssa keskustelua päihteiden käytöstä ennen kuin siitä tulee hallitsematonta. Näin alkoholisti saisi oikeaa hoitoa ja yhteiskunta säästäisi rahaa.

Kun oikeat hoidot on mahdollista aloittaa aikaisemmin, eivät alkoholistit eläköityisi esimerkiksi masennussyillä, kuten nykyään usein tapahtuu.

Lääkäreidenkään ei tarvitsisi enää miettiä, vaikuttaako heidän diagnoosinsa esimerkiksi potilaan toimeentuloon. Työyhteisöissä asioista voitaisiin myös keskustella avoimemmin, kun ei ole pelkona, että työkaveri saisi potkut alkoholismin vuoksi.

Joonas Tuomivaara
työsuojeluvaltuutettu
Palvelualojen ammattiliiton
edustajiston puheenjohtaja
Vantaa

Kirjoituksessa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä Keskolaisten ammattiosaston virallinen kannanotto