Lievä häirintä sallittua eduskunnassa
 |
Joonas Tuomivaaran kirjoitus PAMin nettisivujen "Vierasnäppäin" -osiossa 4.4.2008
Eduskunnassa ilmenneestä seksuaalisesta ahdistelusta on käyty keskustelua ihan tarpeeksi, mutta sotken silti vielä oman lusikkani soppaan.
Tämä ahdisteluskandaali on osoittanut, että Suomen "200 viisasta" ovat hekin vain ihmisiä. Ahdisteluskandaali on ehkä liian voimakas sana, sillä ahdistelu on ikävä kyllä useilla työpaikoilla arkipäivää. Ikävä kyllä myös tällaisen asian ilmettyä työpaikoilla ei asiaa osata käsitellä asiallisesti. Ei näköjään myöskään eduskunnassa, vaikkakin ko. työpaikalla laaditaan lakeja, joilla epäasiallista käytöstä pyritään ehkäisemään.
Ehkä kansanedustajat rupeavat tämän ns. skandaalin jälkeen miettimään tarkemmin asioiden vakavuutta ja sitä, mihin työpaikoilla kuuluisi panostaa. Esim. esimiesten koulutus voisi olla pakollista joiltain osin lakisääteisesti. Ovathan he suurimpia vaikuttajia elämiimme, he vaikuttavat johtamisellaan tai sen puutteella noin puoleen valveillaoloajastamme.
Ehkä arkipäiväinen kurjuus kuuluisi nimenomaan kansanedustajille. Täysin heidän tahtomattaan, ihan kuten se on tähänkin asti iskenyt kenelle tahansa kansalaiselle. Monen edustajan pää saattaisi kääntyä, kun joutuisi elämään alle köyhyysrajan jäävillä tuloilla. Rahaa ei olisi yksityisiin lääkäreihin, vaan edustajien tulisi käyttää julkisia terveydenhuoltopalveluita. Pitäisi istua 39 asteen kuumeessa 11 tuntia sairaalan päivystyksen jonoissa ja lopulta ei kuitenkaan saisi tietoa, mikä olisi vaivana, jolloin jäisi myös ilman asianmukaista hoitoa. Olisi tullut istuttua mahdollisesti kahden lapsen kanssa tuossa sairaalan värittömässä ja virikkeettömässä ympäristössä. Puolison taas olisi pakko olla töissä, jotta olisi varaa elää edes jollain tapaa, kun itse ei saisi palkallista sairauslomaa lyhyen työsuhteen vuoksi. Ehkä kansanedustajat, nämä viisaista viisaimmat, eivät enää leikkaisi terveydenhuollon varoja. Ehkä sairaaloita ei enää yksityistettäisi ja ongelmia lakaistaisi maton alle.
Eduskunnassa voisi myös olla käynnissä jatkuvat YT-neuvottelut, joissa tuotannollisista ja taloudellisista syistä pitäisi erottaa 50 kansanedustajaa. Kun ensimmäiset neuvottelut olisi käyty, heti perään alkaisivat toiset. Me kansalaiset voisimme sitten toitottaa yritysjohtajilta oppimiamme lausahduksia, kuten "muutoksiin on sopeuduttava", tai että "ymmärrän, että muutos tuntuu pahalta, mutta valittamalla ette työtä saa" ja "nyt on suunnattava katseet eteenpäin" ynnä muuta mukavaa. Takaisinottovelvollisuutta ei tietenkään voitaisi noudattaa. Toimenkuvat olisivat muuttuneet uusissa organisaatiossa niin rajusti, ettei enää voitaisi tietää, olisiko kansa äänestänyt edustajan uudelleen virkaansa. Tällöin olisi jatkuva kansanäänestys myös paikallaan. Voi olla, että YT-lakia muutettaisiin joiltain osin, jotta työn tekemiselle ja ihmisten jaksamiselle tärkeä rauha syntyisi. Voi myös olla, että Kemijärven ja Voikkaan paperiteollisuus voisi nykyistä paremmin.
Harmi vaan, ettei työlainsäädäntö koske kansanedustajia, sillä he eivät ole työsuhteissa. Työturvallisuuslakia ei ole pakko soveltaa heihin. Ei ennen kuin rikkomukset täyttävät rikosoikeudelliset rajat. Näin siis lievä häirintä saa jatkua.
Vai palattaisiinko jo perusasioihin!? Siihen, että yhteiskunta luottaa ihmisyyteen ja inhimillisyyteen. Että yhteiskunta mahdollistaa vanhemmille mahdollisuuden kasvattaa lapsistaan sivistyneitä huomaavaisia ihmisiä. Tehdystä työstä saa riittävän korvauksen ja työtä tehdään siten, että lapsillekin jää aikaa. Oy Suomi Ab:n ei tarvitsisi enää tuottaa voittoa yhtä paljoa kuin nykyisellään, kun yhteiskunnassa syntyvät kulut pienenisivät. Lasten psykiatrisen hoidon tarpeet pienenisivät, vartijoita ja valvontaa voitaisiin keventää. Lapsista kasvaisi aikuisia, jotka olisivat tuottoisia yhteiskunnalle ja samalla vähemmän haitallisia kanssaeläjilleen.