Yt neuvottelut Keskossa enintään 31 toimihenkilön työpaikat varassa

20.5.2019

Robotisaation ja automatisaation eteneminen uhkaa vähentää Keskossa enintään 31 toimihenkilön työpaikat kahdessa yhteistoimintaneuvottelussa.

Pääluottamusmies Petri Järvinen kertoo, että yt-menettelystä on kiistaa.

Keskossa aloitettiin keskiviikkona jo tämän kevään kolmannet yt-neuvottelut, joissa on taustalla käytännössä sama asia: toimihenkilöiden työpanoksen korvaaminen automatisaatiolla ja robotisaatiolla.

Vantaan Hakkilassa sijaitsevassa kaupan palvelukeskuksessa neuvottelujen piirissä on 31 toimihenkilöä, ja vähennystarpeeksi on ilmoitettu enintään kuusi toimihenkilöä.

Meneillään ovat myös Tampereella Keskon SSC:n talouspalveluiden ja kehityksen henkilökuntaa koskevat yt-neuvottelut. Neuvottelut alkoivat huhtikuun puolessavälissä. Täällä neuvottelujen piirissä on 200 työntekijää, ja vähennystarpeeksi on kerrottu enintään 25 työtekijää.

Vantaan palvelukeskuksessa muun muassa robotisoidaan virheselvityksiä. Ja vaikka Tampereen SSC:n yt-neuvotteluita perustellaan myös muun muassa keskittämisellä ja räätälöityjen palvelujen vähentämisellä, niin Järvisen mukaan taustalla on automaattisten järjestelmien käyttöönotto.

”Keskon IT-yksikön yt-neuvottelut päättyivät jo aiemmin, 2. huhtikuuta. 14 työntekijää irtisanottiin pääkaupunkiseudulla”, Järvinen sanoo.

Kuuden viikon neuvotteluaika olisi parempi

Keskon pääluottamusmies Petri Järvinen.

Keskiviikon yt-neuvottelut alkoivat yt-menettelyä koskevalla kiistalla. Työntekijäpuoli näkee, että saman konsernin sisällä, samasta syystä johtuvat yt-neuvottelut tulisi neuvotella aina kuuden viikon neuvotteluajalla, koska myös taloudelliset vaikutukset ovat saman tyyppisiä.

”Ihmettelemme, miksi työnantaja pilkkoo yt-neuvottelut pienempiin osiin. Halutaanko sillä saada Vantaalle lyhyemmät neuvotteluajat, kuuden viikon sijasta kaksi viikkoa?” pääluottamusmies Petri Järvinen kysyy.

Järvisen mukaan pidempi neuvotteluaika on parempi siksi, että silloin ehditään paremmin neuvotella irtisanomisten vaihtoehdoista.

Työsopimuslaki edellyttää paitsi uudelleensijoitusta myös kouluttamista. Kesko on kertonut olevansa maailman vastuullisin kaupan alan yritys. Järvinen pitää vastuullisuutena juuri sitä, että henkilöstölle etsitään uusi työpaikka samasta isosta konsernista.

 

Vaikka työntekijät saattavat pitää lyhyttä neuvotteluaikaa vähemmän piinaavana, niin Järvinen huomauttaa, että irtisanottujen tulojen kannalta kahden viikon neuvotteluaika on huonompi kuin kuuden viikon.

”Siinähän tulee irtisanottua 4 viikkoa aikaisemmin, jolloin menettää kuukauden palkan ”, hän sanoo.

 

PAMin lakimies Henry Vähtäri pitää työnantajan esittämää tulkintaa 14 päivän neuvotteluajasta kummallisena.

”Varsin lyhyen ajan sisällä tämä on jo kolmas samoista syistä johtuva yhteistoimintaneuvottelu. Yhteistoimintalain hengen mukaista ei ole neuvottelujen pilkkominen pienempiin palasiin lyhyemmän neuvotteluajan saavuttamiseksi ”, Vähtäri toteaa.

Lainsäädännön mukaan neuvotteluaika on kaksi viikkoa, jos irtisanomiset kohdistuvat alle kymmeneen työntekijään, ja kuusi viikkoa, jos ne kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään.

Ihmisiä on koulutettava ajoissa

Keskon pitkäaikainen luottamusmies Järvinen ei ole ennen tätä kevättä aiemmin ollut yt-neuvotteluissa, joissa robotisaatio ja yleensä uusi tekniikka uhkaa viedä työpaikkoja.

Hän uskoo, että uusi tekniikka tulee vähentämään jatkossa kaupan toimihenkilöiden määrää. Siihen tulisi valmistautua jo etukäteen:

”Meidän pitäisi jo nyt kouluttaa henkilöitä uusiin ammatteihin, eikä vasta siinä vaiheessa, kun heitä pitäisi vähentää.”

Kaupan toimihenkilöt kuuluvat PAMin työehtosopimuksen piiriin.